lauantai 30. syyskuuta 2017

Hattaraa pään sisällä.


Sabrinin hennatut kädet :)

Blogi elellyt hiljaiseloa.. arki ollut kiireistä niin blogi jäänyt taka-alalle. Aika olisi päivittää tilannetta.
Kesäkuussa ollut edellinen päivitys tänne. Ja nyt on kohta lokakuu. huhheijaa pitäisi useammin kirjoitella, en tykkää kun tuleee niin paljon väliä kirjoituksiin.
Kesä meni tosiaan siellä Marokossa, elokuussa tultiin Suomeen ja itsellä jatkui opiskelut, poika meni ykkösluokalle ja tyttö siirtyi päiväkodissa 3-5 vuotiaiden ryhmään.
Omat opiskelut pitäneet kiireisenä kun siihen yhdistää kodin ja lasten hoidon, siivovukset, ruuat ym..
Plus kaikki muu, ei kyllä tarvitse miettiä millä saisi päivät täytettyä. Hommaa kyllä riittää.

Voisin vaikka siitä Marokon reissusta laitella jotain kuvia tänne.
Lentokone laskeutumassa marokkoon.



Lämmintä ja aurinkoista oli. Mukava oli kun päästiin reissaamaan ympäri Marokkoa kun auto vuokrattiin käyttöön niin näki paljon eri paikkoja.
Lasten kanssa reissaamiseen kuuluu toki ainainen kiukuttelu ja tappelu takapenkillä joten rentouttavasta kaukana se monesti oli.





Luksusta kuitenkin oli kun joskus pääsi viettämään parisuhde aikaa miehen kanssa kahdestaan, kun sukulaiset hoitivat lapsia.



Näitä liskoja näkyi pari kertaa ja pieni kilpikonna myös mönki vastaan. Torakat toki myös valitettavaa arkea siellä. Hirmuinen huuto pääsi alilta kun kerran torakka lähti kiipeämään alin jalkaa pitkin ylöspäin. yhhyh.
Liskot ja kilpikonnat on vaan söpöjä.





Ratsastettiin hevosilla apinametsän läpi ja syötettiin apinoille pähkinöitä. Yksi rosvoapina varasti alilta koko pussin pähkinöitä ja kiipesi puuhun onnellisena niitä syömään.
Hauskaa oli muuten mutta hirveä ryöstöturistihinta piti pulittaa hevosratsastuksesta.







Kävimme Casablancassa ja siellä kävimme katsomassa Casablancan suurta moskeijaa. Oli kyllä vaikuttava.





Juhlia juhlittiin kun oli miehen pikkusiskon häät.
Kunnon arabipirskeet kyllä oli.
Häitä edeltävänä iltana teurastettiin katolla lammas ja grillattiin ja tanssittiin yömyöhään katolla.





Marokossa on ihana tapa kun ollaan menossa hääpaikalle, niin sinne mennään niin että autossa on hätävilkut päällä ja tuuttaillaan kokoajan. Sitten vastaan tulevat autot myös vilikuttelevat valoja tai vilkkuja ja tuuttailevat.
Marokkolaiset rakastavat juhlia ja sen huomaa :D
Sitten siellä juhlissa bailataankin koko yö... Lasten nukahtaessa heidät laitettiin pöytien alle nukkumaan.



Parasta aikaa oli ehdottomasti rantapäivät, ihan speciaalisti mieleen jäi rantapäivät ihan vain miehen kanssa. Oli kyllä niin hauskaa ja aurinkoa meri-ilmaa sai niin paljon että ehkä sillä jaksaa tämän tulevan talven yli... Tuommoinen kuvassa oleva meduusa oli ajautunut rannalle kerran. En tiedä oliko se elossa vai kuollut..



Takaisin Suomeen tullessa oli välilasku Portugalissa ja sanoin miehelleni että oispa hyvä jäädä vielä viikoksi tänne Portugaliin lomailemaan ;)
Nyt mie sitten haaveilen lomasta ilman rakasta jälkikasvua, vaikkapa tuonne Portugaliin tai vaik Espanjaan. :)



Tämä oli nyt tämmöinen hyvin tiivistetty postaus kesästä.
Mutta nyt on jo syyskuu ihan lopussa ja ah mä rakastan syksyä, mun lempi vuodenaika <3




Fnaire kuului meidän kesään myös vahvasti! :)

torstai 8. kesäkuuta 2017

Oooo kesän lapsi mä oooonnn.....



Ramadan, muslimien siunattu paastokuukausi alkaa olla puolessa välissä.
Mies ja Ali lähtivät 3.6 Marokkoon. Kuntoutumisen tukemisen kurssin tutkintoviikko alkaa ensi viikolla ja heti kun viikko loppuu, lauantaina me lennämme tytön kanssa myös Marokkoon.

3.6 oli myös pikkusiskoni valmistujaisjuhlat Nokialla. Sisko valmistui kokiksi, onnea siis vielä siitä tindeseni, tiedän että luet tämän :)

Junalla köröttelimme Sabruskaisen kanssa Tampereelle ja siitä iskän kanssa bussilla Nokialle

Kivat valmistujaisjuhlat ja hirmu hyvät tarjoilut oli juhlissa.








 Juhlat oli pienet, perhe vain paikalla ja siskon poikaystävän äiti ja siskot.
Me kun ei oikein sukulaistemme kanssa olla yhteyksissä tai edes tunneta suurintaosaa. Mikä on aika harmi kyllä.








Toinen siskoistani ilmoitti juhlissa myös ihanan ja yllättävän asian; minusta tulee täti jos Jumala suo ja Ali saa vihdoin kauan toivomansa serkun! Ihanaa!
Siskolleni toivon ihanaa, antoisaa ja rakkauden täytteistä raskauden aikaa, kaunista ja upeaa synnytystä kun sen aika koittaa ja ihmetyksiä ja ihastelua täynnä olevaa vauva-aikaa!

Susta tulee upea äiti!

 Tiedän että sinäkin tämän luet ;)



Kiipesin puuhunkin kun ulos mentiin kuvia räpsimään! Luonnonlapsi. :)
Suomen kesä on kyllä niin kaunis. Ihanan vihreää joka paikassa. Nautin kyl.

Asiasta kukkaruukkuun: Sain vihdoin liityttyä kantasolurekisteriin! On ollut kauan aikaa mielessä että pitäis ja eihän siinä ole iso homma, hirmuisen tärkeä asia on.

https://www.veripalvelu.fi/kantasolurekisteri/liity-rekisteriin
"On tärkeää, että rekisteriin kuuluvat ihmiset ovat sitoutuneita ja valmiita auttamaan, jos avunpyyntö osuu kohdalle. Potilaita voi auttaa myös kertomalla lähipiirin nuorille kantasolujen luovutuksesta ja pyytää heitä liittymään rekisteriin."

Lopuksi vielä pieni "Ramadan-opas ei muslimeille" joka on facebookista Suomen nuorten muslimien sivulta:
RAMADAN-OPAS EI-MUSLIMEILLE
Tulevina viikkoina saatat ihmetellä, kun muslimikollegasi vaikuttaa jatkuvasti väsyneeltä, eikä syö ruokatauolla. Tai kun muslimiystäväsi ei lähdekään kanssasi kahville tai jäätelölle. 

Sitten muistat, että hän mainitsi jotain Ramadanista.



Mistä Ramadanissa oikeastaan on kyse?

Muslimit viettävät Ramadania kuukalenterin yhdeksäntenä kuukautena, joka siirtyy vuosittain noin kymmenen päivää aikaisemmaksi kuin edellisvuonna. Tämä johtuu siitä, että kuukalenteri on kymmenen päivää lyhyempi kuin gregoriaaninen aurinkokalenteri

Ramadan on muslimeille rakas ja tärkeä; se on kuukausi, jolloin Koraanin ensimmäinen osa ilmestyi profeetta Muhammadille (rauha ja rukoukset hänen ylleen). Tämä kuukausi yhdistää muslimit erityisellä tavalla heidän noudattaessaan islamin yhtä peruspilareista (paastoa) ja muistellessaan Kaikkivaltiasta Jumalaa ja Hänen suomiaan siunauksia sekä vähempiosaisia ja tuonpuoleista.

Jo se, että muslimi pidättäytyy 30 päivän ajan ruoasta, juomista ja puolisoiden välisestä kanssakäymisestä auringonnoususta auringonlaskuun on melkoinen saavutus. Paastoaminen ja työssä käyminen on sitäkin haastavampaa.

Seuraavia neuvoja noudattamalla voit osoittaa tukesi islaminuskoiselle ystävällesi, perheenjäsenellesi tai kollegallesi.

RAMADANIN TERVEHDYS

Seuraavan kerran, kun kohtaat muslimituttavasi, voit toivottaa hänelle suomeksi ”Hyvää Ramadania” tai voit yrittää lausua sen myös arabiaksi ”Ramadan käriim” (anteliasta Ramadania) tai ”Ramadan mubaarak” (siunattua Ramadania). Voit olla varma, että me muslimit ilahdumme tällaisesta pienestä eleestä valtavasti ja arvostamme, että huomioit meidät ^_^

POSITIIVINEN ASENNE

Pidäthän mielessäsi, että paastoamme vapaaehtoisesti ja itse asiassa ihan iloisella mielellä (vaikka näyttäisimme väsyneitä tai surullisilta). Kukaan ei voi pakottaa meitä paastoamaan. Muslimit odottavat tätä kuukautta koko vuoden! Sinun ei tarvitse surra puolestam

me tai sääliä meitä. Voit olla varma, että auringon laskiessa palautamme elimistöllemme menetetyt kalorit, ellemme jopa enemmänkin. Emme halua, että meidät yritetään pelastaa (ainoa asia, jota salaa toivomme, on se, että kello kulkisi nopeammin kohti iltaa ja auringon laskua).

KAHVI- TAI RUOKATAUKO

Muslimit pystyvät jatkamaan normaalia elämää paastosta huolimatta, joten jos tulemme mukaasi lounaalle, älä huoli! Meitä ei todellakaan häiritse se, että te muut syötte meidän paastotessamme. On vain osa testiä ja itsehillintää kyetä hallitsemaan itsensä, vaikka näkisi herkkuja edessään. Arvostamme sitä, että olet ottanut selvää uskonnostamme ja tiedät meidän olevan paastossa, mutta emme kuitenkaan haluaisi alkaa selittelemään itseämme joka ikinen kerta, kun syöt edessämme.

EI VETTÄ

Kyllä. Ei edes vettä. Tämäkin on osa Ramadanin testiä ja hengellistä itsehillinnän harjoittelua. Jos haluat olla ystävällinen, voit esimerkiksi ehdottaa vaihtavasi kahvinkeittovuoroja muslimikollegasi kanssa.

VÄSYMYS

Se, että paastoamme, ei tarkoita, että olisimme oikeutettuja luistamaan arkisista velvollisuuksistamme työpaikalla, koulutuksessa jne. Paastoaminen ei ole mikään syy siirtää tapaamisia, karsia aikatauluja tai vastaanottaa kevyempiä projekteja. Mutta arvostamme kyllä, jos otat huomioon, että paastopäivät ovat pitkiä.

IFTAR-ATERIA

Iftar on arabiaa ja tarkoittaa ateriaa, joka tarjoillaan paaston päättyessä auringon laskettua. Yleensä muslimit rikkovat paastonsa taateleilla ja vedellä, jonka jälkeen syödään lämmin ateria. Islamissa on erittäin suositeltavaa kutsua ihmisiä rikkomaan paasto ja jakamaan ateria yhdessä.

Vuonna 2017 Ramadan sattuu sellaiseen vuodenaikaan, että harvempi ei-muslimi jaksaisi kutsua muslimiystäviään tai sukulaisiaan syömään iftarin aikaan. Mutta on erittäin huomaavaista viedä tuliaiseksi vaikkapa leivonnaisia. Muistamme sinua varmasti hyvällä nauttiessamme niitä auringon laskettua.

RAMADAN ON YHTEISÖN JA HYVÄNTEKEVÄISYYDEN AIKAA

Moskeijoilla järjestetään yhteisruokailuja joka ilta ja myös ei-muslimit, jotka eivät paastoa, ovat tervetulleita kokemaan vahvaa veljeyden ja sisaruuden tunnetta, kun muslimit kokoontuvat odottamaan rukouskutsua saadakseen rikkoa paastonsa ja jakaa iftarinsa yhdessä.

Ramadanin aikana järjestetään tavallista enemmän hyväntekeväisyyskeräyksiä; onhan yksi paaston tarkoituksista myös vähäosaisien muisteleminen ja kiitollisuus kaikista meille suoduista siunauksista.

Muslimiuskovaisille Ramadan on henkisen puhdistautumisen ja uskon vahvistamisen aikaa. Tavallisesti sallituista teoista pidättäytyminen sekä riiteleminen ym. turhan puheen välttäminen kasvattaa itsehillintäämme ja opettaa meitä kasvamaan paremmiksi ihmisiksi.


Tässä vielä kuva Ramadanin ensimäisen paastopäivän auringonnousulta; Tästä paasto alkoi. 

perjantai 26. toukokuuta 2017

Kesä ja siunattu kuukausi ovella.

Blogin hiljaiselosta huomaa sen ettei oikeasti ole ollut aikaa eikä energiaa kirjoittaa tänne mitään mikä on kyllä harmi kun sitten pitää miettiä että mitäs sitä on tapahtunut taas tässä välissä ja yrittää tiivistää asiat jotenkin järkevästi.

Kevät alkaa olla takana päin ja kesä on aivan ovella. Kesäloma itsellä kuitenkin alkaa vasta 16.6 jolloin lähden Marokkoon. jonne mies pojan kanssa lähtee jo kesäkuun alussa, me mennään Sabrinin kanssa sitten perästä. jos Allaah suo.
Mulla on siis nyt kuntoutumisen tukemisen työssäoppiminen menossa ja olen alzheimeria sairastavien vanhusten hoivakodissa.



Paljon uusia asioita opittavana ollut ja koulutehtävät päälle, kaikenmaailman tutkintosuunnitelmien teot ym meinaa vähän stressata.
Tuntuu että kun on ollut päivän töissä ja töissä antanut itsestään kaiken niin vihdoin kun kotiin pääsee, tuntuu että mistä sitä energiaa saisi vielä revittyä kotitöihin, ruuan laittoon, lapsiin. Onneksi on mies joka auttelee ja kaikki ruokaostokset hoitaa. Hattua tai huivia kyllä nostan yksinhuoltajille jotka yksin pyörittävät kaikkea.
No kyllä tähänkin alkaa tottua, mutta luulen että kun kaikki on niin uutta niin se vie paljon energiaa.

Mutta joo, arki pyörii, koulutehtäviä, töitä, kotihommia, ulkoilua.. siitäpä se arki aikalailla on koostunut.
Mistynen voi hyvin kans, nauttii auringossa makoilusta!
Kesä näyttää vihdoin tekevän tuloaan ja on ollut ihanan lämpimät ilmat. Tänäänkin on lämmin, vaikka vettä satoi aiemmin. Kun töistä tulin, ripsi vähän vettä. Mä nautin myös pienestä kesäisestä veden ropinasta, en siis mitään kaatosadetta tarkoita, (vaikkakin kyllä se kaatosadekkin aina joskus on kiva, varsinkin ukonilmalla) mutta semmoinen pieni piristävä sadekuuro on kiva. Sen jälkeen ilma tuoksuu ihanalta ja tänään oli juuri semmoinen ihana kesäisen sateen tuoksu! ah.



Tänä iltana alkaa muslimien siunattu paastokuukausi, Ramadan, joten illalla syömme hyvin ja ennen auringon nousua ja sitten olemmekin huomenna auringon noususta auringon laskuun syömättä ja juomatta. Toki Ramadaniin on paljon paljon muutakin kuin paastoaminen ruuasta ja juomasta.
Mutta siunattua ja ihanaa Ramadan kuukautta kaikille sitä viettäville.
Allaah hyväksyköön paastomme ja hyvät tekomme ja vahvistakoon ummaa aamin.

Tänä iltana yörukouksen jälkeen siis Ramadanin ensimmäinen taraweeh rukous. Taraweeh rukoukset ovat siis vain Ramadanina olevia vapaaehtoisia rukouksia, joita olisi hyvä rukoilla. Ovat yksi osa Ramadania ja tuovat siunattua Ramadan fiilistä.
Tässä pari linkkiä joista voi taraweeh rukousta seurata suoraan Mekasta:
http://mecca.net/live-tv-channels/taraweeh-tv/
facebookin sivu josta näkyy myös livenä.



maanantai 17. huhtikuuta 2017

Kevät tuli, lumi suli, blogi sanoi pulipuli.

Blogi on elellyt hiljaiseloa nyt yli kuukauden ajan.
Edellisen postauksen lopussa lupailin seuraavaksi tekstiksi mietintää siitä voiko lapsi olla mukana synnytyksessä ja kuinka paljon ja miten lapselle voi kertoa seksistä.
En ole nyt kuitenkaan saanut inspiraatiota (tai energiaa) aiheesta kirjoittamiseen joten kirjoittelen nyt vain kuulumispostausta kuukauden ajalta, aiheesta kyllä tulossa kunhan tekstin saan valmiiksi.

Elikkäs joo tähän väliin on mahtunut kaikenlaista. Työssäoppiminen ja tutkintoviikko on takana päiväkodilla, kasvun tukeminen ja ohjaus meni numerolla K3 läpi.
Mielestäni harjoittelu meni ihan kivasti, lapset olivat ihania ja heitä tuli vähän ikävä. Myös työntekijät olivat mukavia ja ilmapiiri päiväkodissa muutenkin hyvä. Kiva että ensimäinen työssäoppiminen oli juurikin tämä lasten kanssa tehtävä, koska on kaikkein helpoin tämän koulutuksen työssäoppimisista.
Mielestäni kehityin työssäni ja sain enemmän varmuutta työhöni, kun enemmän paikka ja lapset tulivat tutuiksi.
Yhteensä siis harjoittelua oli viisi viikkoa ja kuudes viikko oli tutkintoviikko, eli näyttöviikko.

Seuraava työssäoppiminen on jo kolmen viikon päästä! Itsellä on harjoittelupaikkana hoivakoti jossa on dementoituneita vanhuksia.
Siispä kohti uusia haasteita!
Tuntuu että seuraava työssäoppiminen on hirmuisen nopeasti huh.

Meille on myös muuttanut uusi perheenjäsen, Misty.
Misty on Cornish rex rotuinen tyttökissa, joka aprillipäivänä täytti 3 vuotta.



Viralliselta nimeltään hän on "Just kidding" ja entisessä kodissaan hänen kutsumanimensä on ollut Jekku, meille tullessa kuitenkin halusimme nimen vaihtaa Mistyksi. Ollaan paljon toisteltu Misty nimeä aina kutsuttaessa ja kissa kyllä tunnistaa sen jo.
Aluksi oli tarkoitus että meille tulisi pentu cornish rex mutta sitten satuin näkemään ilmoituksen tästä kissasta ja kävimme kissaa katsomassa ja päädyimme sitten tämän ottamiseen kun niin hyvänoloinen kissa oli. Ja Misty onkin valloittava rouva!
Misty on edellisessä kodissaan saanut pentujakin.



Cornish rex rotuna on ihana. Kun aloin eri rotuihin tutustumaan, kiinnostuin kovasti devon rexeistä, jotka ovat samanluontoisia cornareiden kanssa, ulkonäöltään vain vähän erillaisia. Juurikin näiden kissojen luonteeseen rakastuin, cornish ja devon rexit ovat hyvin aktiivisia ja seurallisia kissoja. Ehkä vähän koiramaisia. Uteliaita ja ovat kiinnostuneita kaikesta uudesta. Ehdotonta plussaa on että kissoista ei lähde karvaa. Devon rexeillä on vähän enemmän karvaa kuin cornareilla joten niistä taitaa lähteä vähän jotain untuvan tyylistä nukkaa karvanlähtöaikana, cornish rexeistä ei sitäkään kun niillä on niin lyhyt turkki. Eli voit mustat vaatteet päällä huoletta helliä cornish rexiä, ilman että vaatteissasi näkyy mitään. Kissan turkki on silti hyvin pehmeä ja kihara.
Kävin katsomassakin devon rex pentuja ja ovella ennenkuin olin edes saanut kenkiä pois jalasta, olkapäälleni hyppäsi kissa keikkumaan. Joidenkin näiden kissojen lempipuuhaa onkin keikkua omistajiensa olkapäillä.
Suunnittelimme devon rex pennun ottoa sijoituskissaksi mutta sen idean sitten hylkäsimmekin.



Sitten cornish rex alkoi kiinnostamaan enemmän ja soittelin paljon eri kasvattajille ja varasimme yhden pennun. Kuitenkin samaan aikaan katselin ilmoituksia jos olisi uutta kotia etsivä aikuinen kissa..
Sitten tulikin vastaan ilmoitus Jekku-kissasta joka etsii uutta kotia sen vuoksi ettei tule toimeen perheen yhden toisen kissan kanssa.



Ja niinpä kissa muutti meille ja on mukavasti kotiutunut. Ensimäisen viikon maukui päivisin ja öisin mutta sitten rauhottui ja on jo kotiutunut hyvin.
Misty on ollut meidän mukana kyläilypaikoissa ja ollaan valjasteltu ulkona.
Haluankin totuttaa kissan auton kyytiin ja muutenkin ulkona liikkumiseen ja eri paikoissa käymiseen, uitelias kissa kun on niin lupaavasti on alkanut kaikki.



Niin se kevät tuli ja lumet suli. Lapsille on kaivettu kevätkamppeet esille ja pyörät ja potkulaudat!

Mitenkäs on muilla kevät sujunut?









lauantai 4. maaliskuuta 2017

Kevättä kohti!

Se on maaliskuu ja mie starttasin kevään vaihtamalla kasveilleni mullat!
Tykkään kasvatella kasveja ja sormien multaan työntäminen on ihanan terapeuttista!
Monet kasveistani kuoli viime vuonna kun Marokossa olin monta kuukautta ja vasta alkusyksystä tulin takaisin Suomeen, mutta muutama on sinnikkäästi hengissä pysynyt, nuutuneita mutta hengissä ja näin kevään tullessa alkaneet piristymään ja uusia lehtiä puskemaan.



Tässä ensimäinen, viirivehka.
Se ei tällä hetkellä komea ole, mutta pieni ylpeyden aiheeni kuitenkin. Se nimittäin kesti kuukausien kuivuuden ihmeellisesti vaikka viirivehkan mullan pitäisi aina kosteana pysyä. Se oli kuolleen näköinen kun kotiuduimme, mutta kun kastelin, alkoikin se kasvattamaan uutta vihreää.
Tämän ostin aikoinaan yhdeltä naiselta ja se oli hirmuisen iso jätti ja aika huonolla hoidolla ollut, oli puoleksi kuivettunut. Raahasin sen suuressa altakasteluruukussa kävellen hiki huivissa kotiin kun halvalla sai :D Vaihdoin mullat ja jaoin kahteen osaan, toisen osan lahjoitin pois ja niin se piristyi ja alkoi kukkimaankin. Eli on viirivehkan elämä ollut koettelemusta tähän asti, mutta sitkeä sissi tuntuu olevan! :)


Sitten on peikonlehti joka sekin odotti hengissä. Se roikkuu simpukka-amppelissa keittiössä, roikkui jo aiemmin, mutta kasvoi niin nopeasti niin paljon että alkoi olla liian iso tuohon paikkaan, joten vaihdoin sen isoon ruukkuun olohuoneen lattialle, mutta siinä on kärsinyt pikkuisista kätösistä jotka sen lehtiä aika on käyneet repimässä, nyt leikkasin siitä osan ja laitoin taas tuohon amppeliin piristämään kettiötä.



Sitten on vuorossa posliinikukat joita oli useampikin, mutta nämä kaksi jotka hengissä olivat odottamassa. Ostin ne pistokkaina ja ovat aika hidaskasvuisia joten aika pieniä ovat vielä, mutta näyttää taas uutta pikkulehteä tulevan! Mun mielestä on ihanaa seurata keväisin ja kesäisin kasvien ja kukkien kasvamista.


Sitten ehkäpä lemppari kasvini. Pullojukka. Aiempi pullojukka oli kuollut, mies oli kastellut sen hengiltä joten ostin tämän uuden vanhan tilalle! Komean karski ulkonäkö!
Tälle ei tarvitse joka vuosi multaa vaihtaa, vain isompaan ruukkuun kun kasvaa isoksi.

Viimeisenä nukkumatti jonka ostin aivan kuivettuneena ja nuutuneena s-marketista nyt talvella, mutta joka piristyi ja on kasvanut hirmuista vauhtia!

Semmoinen mun kevään startti, mitenkäs muilla?
Seuraavassa postauksessa meinaan kirjoitella ajatuksia aiheesta, voiko lapsi olla mukana synnytyksessä ja kuinka paljon lapselle voi puhua seksistä?