Vaipasta on moneksi

Törmäsin netissä aika mielenkiintoiseen videoon, tässä video.
Ajattelin kokeilla tuota itsekkin ja uhraan kokeilulleni ystävältäni saadun kultaköynnöksen. Muut kasvini kun eivät pidä jatkuvasta kosteudesta, toisin kuin kultaköynnös.
Kultaköynnökseni on vielä aika pieni kun sen pistokkaana sain. On myös pienessä ruukussa joten vaihto isompaan ei ole pahitteeksi.

Noniin. Ensin tarvitsemme vaipan.

Sabrinin käytetty vaippa, mutta mitäs parit vauvanpissat haittaa ;)

Kastele vaippa, niin paljon kuin vaippa vain imee. Sen jälkeen avaa vaippa niin että saat ne vaipan sisälmykset kaivettua ulos.

Tadaa!

Sekoita siihen multa.

Lopuksi istuta kasvi. Itse lisäsin myös vähän lannoitetta joukkoon.

Saapas nähdä miten kultaköynnöksen käy.

Kuulumispostaus

Kuulumispostausta tähän väliin. 

26 päivä tammikuuta Ali lähti babansa kanssa Marokkoon lomailemaan kahdeksi viikoksi, samana päivänä mä lähdin Ouluun vanhempieni luokse junalla. Tulin eilen, eli kolme päivää ennen miestä ja Alia. Kerkeän hyvin siivota ja leipoa niin on heidän sitten mukava palata Suomeen jos Allaah suo. Kamala ikävä tuli tottakai. Tämä on ensimäinen kerta kun olen Alista erossa näin. Ikävä on kova ja odotan vain maanantaita. Taitaa tämä olla mulle pahempaa kuin Alille, eipä se kerkeä edes puhelimessa mun kanssa puhua, kun hänellä on niin paljon siellä kavereita ja leikkimistä. Ihana Alin olla Marokossa, on hän niin monta kertaa kysynyt milloin mennään Marokkoon. Pääsee sinne lämpimään, vaikka sielläkin on talvi, vaivaiset 29 astetta tänäänkin :D kelpais itellekkin. 

Junamatkat Helsingistä Ouluun ja takas ovat piiitkiä varsinkin pienen vauvan kanssa. No kiitos Allaahille, Sabrin on oikein kiltti ja tyytyväinen vauva. 7 tuntia junassa istumista saa kyllä väsyneeksi ja eilen olimme Sabrinin kanssa kotona vasta ilta kymmenen aikoihin, suoraan nukkumaan menimme.

Oulussa oli mukavaa, näin pikkusiskojakin ja paria uskonsisarta joita en ole ennen livenä nähnyt, vain netin kautta. 

Oulussa kävin kirppareilla ja löysinkin sieltä Sabrinille vähän vaatteita. 6 kappaletta hyviä vaatteita ja hintaa kaikille vain 6,5 euroa. Hyviä löytöjä monesti tekee kirppareilta. Ja kasvikokoelmaanikin lähti Oulusta mukaan yksi uusi kasvi, hoya carnosa compactan pistokas, toiselta nimeltä "hindurope" on kuulemma aika hidaskasvuinen... 

Pullakahvilla käytiin uskonsisarten kanssa Oulun keskustassa olevassa kahvilassa, Makiassa.

Nämä löysin Espoon facebook kirpparilta 2,5e
Hyvät muoviastiat lapsille ja vaikka piknikille.

Löysin iihanat kukkaiset samettipöksyt, v.punaiset housut, nuo pallopöksyt, ihanan haalariasun ja bodyn ja paidan. harmi vain tuo pinkki paita onkin sabrinille vähän pieni..

Hoya carnosa compactan pistokas juurtumassa

Ja tälläinen siitä pitäisi kasvaa :)

Jaa mitäs muuta. Meidän Jussi-kissaa kävi melkein naapurissa aasuva ihana uskonsiskoni ruokkimassa ja kun kotiin tulimme, oli Jussi heti vastassa ja kehräsi ja nuoli kovasti, on varmasti ikävä ollut :) Jussi siis on tullut meille viime marraskuussa, eli ei ole  vielä kauaa meillä ollut, hän on 4 vuotias kolliherra, oikein ihana ja kiltti kissa.

Tässä meidän Jussi herramme jolle meinasin nimeksi vaihtaa Dingle, mutta sitten pidinkin Jussi nimen kun sen nimekseen tunnistaa.

Oulun toripoliisi

Niin ja kadotinhan minä puhelimenikin junamatkalla Helsingistä Ouluun. Unohdin sen junaan! Mutta onnneksi on kilttejä ihmisiä vielä ja joku ihana oli vienyt puhelimeni Oulun poliisiasemalle. Iso kiitos hänelle :) Muuten tämä olisi ollut kolmas puhelin jonka kadotan... :D

Jumuah mubarak

Näin perjantain kunniaksi ajattelin laittaa postaukseksi vain tämä ihanan, ihanan videon, se ei ole pitkä, alle 10 minuuttia mutta siinä on paljon asiaa ja oikeastaan siinä on kaikki tiivistettynä miksi minä palasin islamiin. Ja plussana videossa on suomenkielinen tekstitys ;)

Allaah palkitkoon videon tekijät <3

Olkaa hyvät ja nauttikaa ja miettikää:

Elämän tarkoitus

Tiputtakaahan kommenttia millaisia ajatuksia video herättää :) 

Marocco

Ajattelin tehdä postauksen Marokosta. Mieheni on sieltä kotoisin ja olemme käyneet siellä pari kertaa ja olemme siellä muutaman kuukauden olleet.

Auringonlaskun aika Agadirissa 

Agadir

 Tässä on rannalla hevonen ja kameli, niillä pääsee ratsastamaan pientä maksua vastaan.Itse  olen ratsastanut mieheni kanssa kamelilla Marokossa.

Nukkuva kameli

Tässä kuvia Marokon toreilta. Marokossa on ihanat värit.
Marokossa ruoka ja vaatteet yms. on paljon halvempaa kuin Suomessa. Mies oli ollut aivan kauhuissaan muuttaessaan Suomeen ja nähdessään tomaaattien kilohinnat! :D
Ja Marokossa tingitään aivan kaikesta, niin banaaneista kuin vessapapereista, ainakin kun torilta ostetaan. Mutta onhan siellä kyllä toki paljon pienemmät palkatkin kuin Suomessa.

Marokossa on paljon kulkukissoja, melkeinpä joka kadunkulmassa.

Ihanaa Marokossa on että pääsee aivan oikeaan moskeijaan rukoilemaan ja siellä saa kuulla 5 kertaa päivässä moskeijoiden torneista rukouskutsun ja näkee kuinka ihmiset kiiruhtavat rukoilemaan.
Perjantantaisin Marokossa aina kävin mieheni mummon kanssa Perjantai-rukouksessa. Perjantai on muslimien pyhäpäivä ja perjantaina imaami pitää moskeijalla erityisen puheen. Minua vaan harmitti kun en imaamin puheesta mitän ymmärtänyt kun oli arabiaksi. Olisi ollut ihana ymmärtää kun monet mosjeilla itkivät  puheen aikana niin varmasti jotain hyvin liikuttavaa puhui. Rukouksen päätyttyä oli kotona maman tekemä couscous odottamassa. Tyypillinen marokkolainen perjantai ruoka :)

Marokkolainen tagine jossa valmistetaan ruokaa. Voi käyttää liedellä tai laittaa uuniin.

Couscous

Kamelin pää lihakaupassa

Ruuat Marokossa ovat ihania ja niitä tehdäänkin siellä runsaasti. Marokkolaiset ruuat ovat aika aikaavieviä tehdä ja monesti naisella meneekin kauan aikaa valmistaa kaikki ruuat. Marokossa syödään paljon kaikenlaisia ruokia, kaasviksia, hedelmiä, lihaa, kanaa, kalaa. Kaikkea mahdollista. Ja hienoa on että siellä he käyttävät eläimestä oikeastaan kaiken hyödyksi, sisäelimet ja jopa aivot syödään. Elimen pää höyrytetään. Itsekkin olen syönyt lampaan aivoja. Ehkä erikoisempia ruokia mitä olen syönyt ovat nuo lampaat aaivot ja häränkivekset. Myös kamelinlihaa olen syönyt.

Marokossa melkein kaikki ruuat syödään käsin leipää apuna käyttäen. Eli vaaleaa leipää siellä menee paljon ruuan kanssa.
Marokossa mielestäni on hyvä että siellä tytöille opetetaan heti lapsesta asti kuinka laittaa ruokaa ja muutenkin kaikki kotityöt, eli noin kymmenvuotiaana tyttö osaa valmistaa jo aivan oikean aterian kun on äitiään auttanut.
Suomessa alkaa olla valitettavan paljon nuoria jotka eivät osaa edes ruokaa laittaa.
Maha kyllä Marokossa oli aina täysi kun ruokaa vieraillekkin tarjotaan vieraanvaraisesti paljon.
Köyhissäkin perheissä saat kyllä hyvän aterian, tai ainakin niin hyvän mitä perheellä on vara antaa.
Meillä kotona syödään niin marokkolaisia kuin suomalaisiakin ruokia.
Varmaan jossain vaiheessa teen postauksen erikseen jostain marokkolaisesta ruuasta tai leivonnaisesta.

 Mitä olisikaan postaus Marokosta ilman mainintaa marokkolaisesta teestä!
Teetä Marokossa juodaan samalla tavalla paljon kuin Suomessa juodaan kahvia.
Teetä keitetään monta kertaa päivässä ja sen kanssa voidaan syödä pullaa, keksejä, kakkuja, leipää.

Tässä on marokkoleinen kaftan, naisten juhla-asu.

Jos me asuisimme Marokossa, minut näkisi toreilla kulkemassa tämän näköisenä :)

Siitä Marokossa en pidä että siellä sekoitetaan paljon kulttuuri ja uskonto keskenään, kun pitäisi muistaa että ne ovat kaksi aivan eri asiaa. Ja onhan Marokko eurooppalaistunut jonkun verran, varsinkin suuret turistikaupungit.
Mutta kaikenkaikkiaan Marokko on todella kulttuuririkas maa joka pitää itse kokea että sen ymmärtää. Itse tykkään kovasti että olen saanut nähdä Marokkoa ihan sellaisena kuin se on, ihmisten arkea siellä, eikä vain jotain turistilomaa hienossa hotellissa, vaan olen nähnyt myös ne jalattomat ihmiset likaisissa vaatteissa rahaa kerjäämässä torilla.

Palaamistarina

Olen kasvanut perheessä jossa ei ole mitään uskontoa opetettu, ennemminkin uskonnottomuutta, ennen islamiin palaamistani en uskonut mihinkään.
Olen kuulunut kirkkoon ja minut on kastettu, olen käynyt rippikoulun, mutta ei nuo ole mitään henkistä minulle tarkoittaneet. Rippikoulukin on vähän semmoinen must-do-juttu Suomessa. Muistan kun lapsena pelkäsin paljon kuolemaa ja kysyin aina äidiltäni mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, no eihän äitini oikein osannut vastata, sanoi että jotkut uskovat Jumalaan ja sanoi jos vain pääsisi kuolemansa jälkeen tulemaan niin tulisi minulle kertomaan mitä kuoleman jälkeen tulee, mutta eipä sieltä kukaan pääse kertomaan. Siksipä ihmisille on annettu elämä, heille on annettu aikaa elämässään ottaa selvää siitä paljon puhutusta "totuudesta." Kuoleman hetkellä se on myöhäistä. Nyt olen niin onnellinen että voin kertoa omille lapsilleni että tiedän että on muutakin kuin tämä elämä.
 Ennen islamia vietin aika railakasta elämää, siihen kuului päihteet ja juhliminen, esikoisen syntymän jälkeen tottakai elämä rauhottui kun äidiksi tulin, mutta kyllä silti joskus lapsen laitoin hoitoon ja lähdin "tuulettumaan."

Asuimme Pohjois-pohjanmaalla pienellä paikkakunnalla kun kaverini joka asui Etelämmässä tuli käymään meillä. Hänellä on myös Marokosta oleva mies.
Kaverillani oli huivi ja hame päällä, mutta en silti jotenkin ajatellut hänen olevan muslimi, ajattelin että ehkä hän vain käyttää niitä koska hänen miehensä kotimaassa niin on tapana. Enpä silloin tiennyt oikestaan mitään islamista. Kaverini sitten kertoi olevansa muslimi ja kertoi minulle paljon asioita mitä en tiennyt tai en ollut edes ajatellut. Suositteli minua sitten tilaamaan netistä suomenkielisen käännöksen Koraanista ja lukemaan sen. Muistan kun vähän naureskelin kaverilleni ja sanoin että ei minusta koskaan mitään muslimia tule.
Kuitenkin ajatus jäi muhimaan päähäni ja tilasin sen Koraanin käännöksen ihan uteliaisuuttani.
Silloin oli juuri Ramadan, muslimien pyhä paastokuukausi, alkamassa ja ajattelin kokeilla paastoamista ja silloin laitoin myös huivin päähäni ja tilasin netistä itselleni abayan, halusin kokeilla millaista on elää musliminaisena.
Aloin lukemaan sitä Koraanin käännöstä ja mieleeni tuli hyvin paljon kysymyksiä sen tekstistä ja kyseenalaistin asioita paljon. Aloin etsimään kysymyksiini vastauksia ja silloin kaikki palat alkoi loksahtelemaan paikoilleen. Ja mitä enemmän asioita pyörittelin ja kääntelin, aina tulin siihen lopputulokseen että onkin kyseenalaistettava oma siihenastinen elämä ja omat uskomukset. Löysin jokaiseen kysymykseeni vastauksen ja eniten varmaan minut vakuutti Koraanin tieteelliset ihmeet. Eli se että siinä on niin paljon asioita kerrottu, mitkä on vasta nykypäivän modernilla tieteellä pystytty todeksi todistamaan, profeetta Muhamed (rauha ja Allaahin siunaukset hänelle) ei olisi millään itse voinut niitä asioita tietää, joten Koraani ei voi olla muuta kuin Jumalallista alkuperää ja koska tiede ja tutkijat ovat myös osoittaneet sen että Koraani on pysynyt muuttumattomana siitä asti kun ensimäisen kerran Allaah sen Lähettiläälleen (profeetta Muhamedille, rauha ja Allaahin siunaukset hänelle) on lähettänyt.
Kun tämän asian ymmärsin, ymmärsin myös ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lausua uskontunnustus, eli shahadah ja tulla muslimiksi.

Lausuin shahadan, "Todistan ettei ole muuta palvomisen arvoista Jumalaa kuin Allaah yksin ja todistan että Muhammed on hänen palvelijansa ja lähettiläänsä."
Silloin Koraani jäi käteeni ja huivi päähäni ja ehdottomasti paras asia elämässäni. Pikkuhiljaa opettelin rukoilemaan ja elämään muutenkin niinkuin Allaah on Koraanissa ihmisiä käskenyt.

Silloin tuntui kuin siihenastinen elämä olisi ollut aivan väritöntä ja kun usko tuli sydämeeni, kaikki asiat saivat aivan eri värit, paljon kauniimmat ja värikkäämmät ja koko maailma näytti paljon kauniimmalta, niin että sen kauneutta sai itkeä.
Alhamdolilaah.

Muslimiksi tulemista vertaan monesti siihen kun vauva syntyy, asiat menevät aivan pikkuhiljaa, ensin opetellaan konttaamaan, sitten seisomaan omilla jaloilla, pikkuhiljaa ottamaan hataria askelia tukea vasten ja sitten kävelemään yhä varmemmin ja varmemmin. Monesti kuulen että ihmisiä estää uskontunnustuksen lausumisen se että he ajattelevat että pitäisi jo osata rukoilla ja pitäisi osata tehdä sitä ja tätä, mitä muslimitkin tekevät ja naisten laittaa heti huivit ja kaavut päälle ja tekee sitä ja sitä syntiä, miten voisikaan olla muslimi. Mutta on parempi olla syntinen muslimi kuin ei muslimi ollenkaan, jokainen meistä tekee aivan varmasti jotain syntiä. Ja kaikki asiat menevät pikkuhiljaa, ei vauvakaan osaa heti juosta.

Nyt rukoilen Allaahilta että saisin kuollakkin muslimina.

Ash hadu an la ilaaha illallaah wa ash hadu anna Muhammadan abduhu wa Rasuluh.

Talvikakku

Kakkupohja

Hyvä perusohje kakkupohjaan on lasillinen kaikkea.
Lasillinen kananmunia, sokeria ja jauhoja. Mä käytin nyt gluteenittomia jauhoja koska isä tuli meille ja hänellä on gluteeniton ruokavalio.




Ensin munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi.




Tein huvikseni sinisen kakkupohjan, eli vaahtoon lisäsin lopuksi tuota sinistä elintarvikeväriä.

Lisää vaahtoon jauhot+1tl leivinjauhetta ja nostele varovasti sekaisin.




Kaada taikina vuodeltuun ja jauhotettuun vuokaan.
Paista 175 asteessa tunti.




Leikkaa valmis ja jäähtynyt kakku kolmeen osaan.

Kostuta kakkupohja, täytä ja koristele.
Itse kostutin maidolla, väliin laitoin vadelmamarmelaadia ja mustaherukkahyytelöä+kermaa.
Päällystin kakun kermalla ja pursotin värjätyllä kermalla ja taiteilin pienet lumiukot talvisen kakun päälle :)

Lopputulos

Vauvan ruokintaa ja jalkapalloa :)

Ostin tänään Sabrinille tuommoisen umami taste teaserin. Onkohan tuo nyt aivan turha ostos jaa'a mutta kun parilla eurolla sai niin ostin :D Eli kun vauva alkaa kiinteitä maistelemaan, tuonne "tutin" sisälle laitetaan sitä ruokaa, mitä se onkaan, banaania, keitettyä porkkanaa tai mitä vain ja siten vain annetaan tuo vauvalle ja vauva saa siitä imeskellä ja pureskella ja sitä ruokaa tulee nuista rei'istä.

Sabrin on viikoa valla 5kk ja tähtäimessä minulla on puolen vuoden täysimetys, eli kiinteiden maistelu saa odottaa vielä sen kuukauden.
Ihanaa että tämä imetys on onnistunut <3
Esikoisen aikana se ei onnistunut. Alia en imettänyt ku muutaman viikon ehkä. Jo sairaalassa Ali sai pullosta maitoa ja muistan kun se tuntui niin pahalta että miehelleni itkin sitä kun vauvalle pitää pullosta maito antaa eikä imetys onnistu. Rintakumilla mentiin se aika mitä imetin. Mutta sitten tuli se kun tuntui että maito loppuu, mikä valitettavan yleistä on, että ajatellaan että maito loppuu. Enpä silloin tiennyt imetyksestä paljon mitään enkä sitä että ei se maito noin vain lopu kun kerran on noussut. Mutta esikoisen aikana kaikki oli muutenkin niin uutta ja itsellä hormoonit täysin sekaisin niin en kyllä jaksanut imetykseen alkaa panostamaan, vaan jätin sen kokonaan ja siirryin antamaan korviketta pullosta.
Toisen lapsen kanssa kaikki on aivan erilaista, nyt ymmärrän kun oma äitini on aina minua sanonut "harjoituskappaleeksi" kun esikoinen olen meistä kolmesta siskoksesta. Meilläkin Ali reppana on joutunut harjoituskappaleeksi :D
Nyt olen perehtynyt imetykseen ja tiedän ettei se ole niin yksinkertaista että "vain tissi suuhun ja se on siinä."
http://www.imetys.fi/ Tältä sivulta olen tietoa lukenut ja varsinkin sivulta tämä sivu http://www.imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystukilista/maidon-riittaminen/443-voiko-maito-loppua-kesken auttoi minua ja suosittelen jokaisen joka ei ole ennen imettänyt ja toivoisi sitä, lukemaan tuon. Facebookissa olen myös ryhmässsä "Imetyksen tuki ry" ja ilman sitä sivua olisin varmaan imetyksen lopettanut alkumetreille. Mutta hamdolilaah, kiitos Allaahille se on nyt onnistunut :) Suunnitelmissa on imettää Sabrinia ainakin 2-vuotiaaksi jos Luoja suo. Se on yleinen suositus ja Koraanissa, muslimien pyhässä kirjassa jonka Allaah on ihmisille lähettänyt, Allaah sanoo että lasta tulisi imettää 2 vuotiaaksi.  Tällä sivulla on tarkemmin kerrottu mitä Koraanissa sanotaan imetyksestä: http://www.islamopas.com/imetys.html
Olen myös ajatellut jossain vaiheessa kouluttautua imetystukiäidiksi, mielestäni Suomessa ei tarpeeksi auteta äitejä imetyksessä, vaan hyvin herkästi esimerkiksi neuvoloista ovat korviketta suosittelemassa, vaikka pitäisi auttaa ja neuvoa äitiä kuinka saada imetys onnistumaan tai kuinka saada sitä tehostettua.

Pink macaroon <3

Tänään oli Alilla ensimäiset jalkapalloharjoitukset. Hyvä ja suht edullinen harrastus lapselle. Kävellen vein Alin sinne harjoituksiin ja hui kamala ku ulkona on kylmä! Todella kova tuuli. Hrrr... On ikävä jo lämpöä ja aurinkoa.