lauantai 7. tammikuuta 2017

Hei hei vuosi 2016!


Heippodeei ihanaiset!
Vihdoinkin pääsen laittamaan uutta postausta! Olemme olleet lomailemassa Pohjois-pohjanmaalla Haapavedellä ja Oulussa ja siellä ei ole oikein ollut tietokonetta käytössä, vain puhelin niin en ole postaillut.
31.12 näpyttelin "vuoden viimeisen postauksen" puhelimella vaivalloisesti, mutta kuvien lisäyksestä ei tullut yhtään mitään, niin tallensin sen tänne luonnokseksi ja tässä se nyt tulee, myöhässä mutta kuitenkin: 


Vuoden 2016 viimeinen päivä. Vuosi vaihtuu 10 minuutin päästä eli taitaa postaus valmistua vasta ensi vuonna. Mitä vuosi on pitänyt sisällään? Vuosi sitten tänäpäivänä olin Marokossa. Olin ollut siellä jo 2kk. Vielä monta kuukautta edessä.

Siellä tuli nähtyä ja koettua paljon niin kivoja ja iloisia hetkiä kuin myös negatiivisiakin hetkiä ja koti-ikävää Suomeen. Ehdottomasti kannatan matkustamista jos suinkin mahdollista. Matkustaminen avartaa todella.
Talvi aika marokossa oli aika vaikea, kun yksin olin ilman miestä enkä kieltä kunnolla osaa, talot olivat kylmät ja lapset kokoajan sairaana.
Mutta kesällä oli ihana kun mies tuli myös sinne ja matkusteltiin eri kaupunkeihin ja monia päiviä vietettiin rannalla. Rantapäivät oli ihania.



Aallot olivat isoja ja mahtavia!
Näitä ihania ja halpoja cappuccinoja ihanissa maisemissa tuli ikävä!
Marokossa ollessa alkoi mulle tulla selväksi todella se mitä haluaisin tehdä, haluan opiskella kätilöksi. Haluan imetyksen tukiäidiksi. Haluan tukea naisia heidän naiseudessaan ja omalta osaltani edistää naisten luottamusta itseensä ja omaan kehoonsa, varsinkin synnytyksessä ja imetyksessä.
Tämä puinen vulva-koru kuvaa mulle haavettani kätilön alasta
Elokuussa tulimme Suomeen. Alilla alkoi esikoulu ja oli iso muutos pojalle joka oli pitkän ajan ollut ihan erilaisessa kulttuurissa. Eskarin alku oli aika rauhatonta ja Ali oli kovin väsynyt aina eskari päivien jälkeen. Sitten kuitenkin arki kulki eteenpäin viikko viikolta ja Alillakin rauhottui eskarissa ja helposti sai uusia kavereita.



Sabruskaisen askarteluja puistolla
Me asukaspuistoiltiin joka päivä Sabrinin kanssa ja puistomammat ja lapset tulivat tutuiksi.
Pääsin imetystukiäiti koulutukseen ja sitä olen nyt loppuvuodesta käynyt.


Helsingissä Metropoliassa järjestettiin avoimet kätilökahvit ja avoimet ovet Suomen kätilökoulutuksen täyttäessä 200 vuotta. Menin sinne ja oli kyllä todella mielenkiintoisia asioita ja palo alaa kohtaan vain kasvoi!
Ensimäisenä päivävä kätilökahveilla oli esittelyssä lääkkeettömiä kivunlievitystapoja synnytyksessä, toisena päivänä oli lisää kaikkea mielenkiintoista!



Mm. Tunnusteltiin silikonisista rinnoista syöpäkasvaimia





Pääsimme todistamaan myös "vauvan syntymää" :D

Joogasta innostuin myös ja säännöllisen epäsäännöllisesti olenkin joogaillut.





Sienestämisestä innostuin kans ja kävin muutaman kerran tuttavan ja Alin kanssa sienessä.
Ihanaa mennä metsään ja varsinkin viedä lapsi metsään, pois tästä kerrostalo ja betoniviidakosta. Mielestäni on tärkeää viedä lapset luonnon keskelle. Luonto on ihmeellinen.





Lähihoitajakouluun pääsin ja se alkaakin tammikuussa eli ihan pian jee ja hui!
Allaahille kiitos tästäkin vuodesta.
Innolla odotan seuraavaa.

Ali täytti 6 vuotta marraskuussa ja batman kakun tein
Ensi vuoden puolella jos Jumala suo, aloitan lähihoitaja opintoni ja Sabrin aloittaa päiväkodissa.



Tammikuussa on viimeinen imetystukiäiti kurssipäivä ja sitten olen valmis imetystukiäiti. Guasha koulutus kiehtoisi myös.

Katsotaan saammeko myös oman karvaisen vauvan.
Tällä hetkellä olemme Oulussa käymässä näin lomalla. Raketit paukkuvat ulkona kun kello on 0.05. Vuosi 2017.
Puhelimella pikaisesti tämmöisen vuoden lopetus postauksen näpyttelin.

Nyt hyvää yötä. Nähdään ensi vuonna jos Jumala suo. <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti